Tartuinpa minäkin kynäni varteen, eli näppäimistöön pitkästä aikaa. Paheksuttavia asioita tulee vastaan päivittäin, mutta eihän näin aktiivinen paheksuja ehdi mitään valmiiksi kirjoittamaan.
FB on täynnä mitä oudompia lastensuojeluun liittyviä ryhmiä, jossa syytetään sosiaali-ihmisiä vaikka mistä lapsen kaappaamisesta lähtien. Suurin osa näistä ryhmistä koostuu ihmisistä, jotka ovat omasta mielestään syyttäsuotta joutuneet sosiaalitoimen mielivaltaisen henkisen väkivallan kohteeksi. Yksi kysymys, mikä kaikkien huulilla pyörii, on se, että miten täydellisiltä vanhemmilta voidaan ottaa lapsi huostaan. Vastaus on yksiselitteinen. Ei voikaan. Minulla on ratkaisu jokaisen huostassa olevan lapsen vanhemmille näillä keinoilla saat pitää lapsen itselläsi satavarmasti:
1. Pidä lapsi turvassa (kaikelta)
2. Älä käytä päihteitä
3. Tue varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä (Jos et tiedä, mitä se tarkoittaa, kvg, äläkä ihmettele, jos oikeasti ongelmia on.)
4. Tee AINA yhteistyötä viranomaisten kanssa. (Palokunnan, poliisin, sossun, verottajan, jne)
5. Pidä kotisi siistinä. (Oikeasti... pieni kaatopaikka on pieni kaatopaikka, ei lapsen paikka.)
6. Pidä huolta omasta terveydestäsi (Myös niistä päävioista)
7. Jos lapsella on sairaus tai erityistarpeita, hyväksy se ja hoida niitä.
8. Puhu lapsellesi, luo häneen kontakti.
9. Luo rajat ja pidä ne.
10. Jos ongelmia tulee, hae apua. (Tätä ei voi liikaa korostaa)
11. Pelkkä rakkaus ei riitä. Lapsi tarvitsee muutakin.
12. Ruokaa. Oikeasti. Hyvää, ravitsevaa ruokaa.
13. Koti: kotona on huonekaluja, leluja ja lapselle tilaa. Lapsen koti ei voi muistuttaa vankilan selliä.
13. Luottavainen ja avoin ilmapiiri kotona, ei vihaa, katkeruutta, eikä kaunaa.
14. Varmista, että sinulla on rahaa lapseen.
Ehkä näillä jo pärjää siihen, että lasta ei tarvitse ottaa huostaan. Oikeasti, ei lapsen turvallinen ja tasapainoinen kasvattaminen voi olla mitään avaruusfysiikkaa. Se on perustarpeista huolehtimista, jossa rakkaus on kuin kirsikka kakun päällä. Pelkkä kirsikka ei kuitenkaan lapselle riitä.
On jäätävää seurata, miten sekavia vanhemmat netissä puhuvat ja miten hatarasti he kertovat omista tilanteistaan. Kyseenalaistetaan sosiaalialan ihmisten mielenterveys, pätevyys, ja vaikka mikä, mutta peiliin ei voida missään tapauksessa katsoa. Ja syytä olisi. Paljon. Ihan jo juttujen perusteella. Mistä sekin oikein johtuu, että jos olet lastensuojelun asiakas, sinun pitää tehdä mahdollisimman monta vauvaa? Pari on jo huostassa, uusi on jo tulossa...
Yritin olla jotenkin diplomaattinen, mutta en vaan pysty. Nettipalstat ovat täynnä joukkopsykoosissa olevia sorrettuja vanhempia, joilla ei ole mitään ongelmia. Katso peiliin. Mikä sun elämässä on tärkeintä?
Tässä ajatelmassani olen keskittynyt vanhemmista lähteviin ongelmiin, turha yrittää, tiedän kyllä, että muitakin syitä sijoittamiselle on. En jaksa nyt keskittyä niihin.
Inspiraation lähteenä tänään http://tamapaiva.blogspot.fi/2014/02/
